Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta kunkin haploryhmän haplotyypeistä voidaan rakentaa yksiselitteinen sukupuu. Haploryhmien (SNP) sukupuu on jo hyvin pitkälle rakennettukin. Haploryhmien sukupuun päivitystä hoitaa vapaaehtoisten asianharrastajien voimin International Society of Genetic Genealogy ISOGG.
Haploryhmien nimistöä eli nomenklatuuraa on rukattu muutaman kerran, mikä onkin aiheuttanut paljon hämmennystä. Nykyinen haploryhmä I1d oli aikaisemmin I1a. Sukupuun rakentaminen haplotyyppien (STR) osalta ei vielä ole riittävä toimenpide, lisäksi jokainen 67 markkerin haplotyyppi (tai jopa pitempi markkerijono) pitää nimetä, pitää laskea ja määritellä sen ikä sekä määritellä sen todennäköinen syntymäpaikka. Lopuksi kansainvälisen yhteisön olisi saavutettava kaikesta tästä riittävä konsensus. Toistaiseksi mikään kansainvälinen taho ei ole ottanut hoitaakseen haplotyyppien virallisen sukupuun rakentamista ja päivittämistä. Haasteita siis riittää nuorella tieteen haaralla sekä kansainvälisellä yhteisöllä jatkossakin.

Mutaationopeuksista johdetun teoreettisen laskentakaavan mukaan kahdelta täydelliseltä osumalta (FGS) pitäisi löytyä yhteinen esiäiti Essi 90 % todennäköisyydellä 16 sukupolven takaa. On huomattava, että FTDNA käyttää kaikissa laskelmissaan 25 vuotta yhden sukupolven mittana vaikka se käytännössä on n. 35 vuotta. Yhteinen esiäiti Essi siis pitäisi löytyä (16 x 25 vuotta) n. 400 vuoden takaa 1600-luvun alkupuolelta. Empiirinen tutkimus kuitenkin osoittaa em. laskentakaavan olevan hiukan liian optimistisen. Olen edennyt kahden täydellisen osuman osalta 11 sukupolvea taaksepäin 1600-luvun alkupuolelle, mutta yhteistä esiäiti Essiä ei ole toistaiseksi löytynyt. Virtuaalikartan nuppineulat ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan jokaisen sukupolven osalta ja ne todennäköisesti yhtyvät Kyrönjoen laaksossa. On mahdollista, ettei osumaa voida todentaa dokumenteista. mtDNA analyysien tulokset useimmiten alkavat siitä, mihin dokumentit loppuvat.

Suomalaisgeneetikot tutkivat eri kohtaa perimästä, sitä perimämassaa, joka sattumanvaraisesti tulee kaikista esivanhemmista.

Koska äitilinjat Suomessa ovat yleiseurooppalaisia, niin kokonaisperimässä suorien isälinjojen tulo 60%:sesti idästä päin jää painoarvoltaan kevyemmäksi, kuin tuo prosenttiluku antaisi odottaa.
Hollanti on varmaankin yksittäinen heitto, mutta esimerkiksi suomalaisten ulkonäkö, joka on kokonaisperimän tulos, todistaa, että yleiseurooppalaiset äitilinjat ovat voimakkaasti vaikuttamassa suomalaisten kokonaisperimässä.

Kokemukset ovat vielä vähäisiä.
Testiä suositellaan varsinaisesti todistamaan kahden henkilön välillä,
ovatko he lähisukulaisia aina viidensiin serkkuihin asti, vaikka välissä on sekaisin sekä isiä että äitejä.

Family Finderissa testitulokseksi listautuu kuitenkin muita, kaukaisempia pieneltä osin täsmääviä.
Joskus testi voi ehdottaa niitä läheisemmäksi kuin viidensiksi serkuiksi, vaikka näin läheisiä he eivät ole.
Autosomaalien periytymisen etäisyyden arvioinnissa onkin huomattava merkittävä sattumanvaraisuus.

Toisin on suorien isä- ja äitilinjojen suhteen. Niiden tarkimmalla vertailutasolla ei vielä ole osoitettu, että
harvoin tapahtuvien pikku mutaatioiden yhdistelmä täsmäisi sattumanvaraisesti.
Siksi ne ovat todellinen työkalu pitkän aikajänteen sukututkimuksessa.