<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Sivuston Suomi DNA-projekti /  Finland DNA-projektet / Finland DNA Project kommentit</title>
	<atom:link href="http://fidna.info/wp/comments/feed/?lang=fi" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://fidna.info/wp</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Mon, 26 Jul 2010 14:40:10 +0300</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Heikki on kommentoinut artikkelia Suositus DNA-vertailutestin valinnassa</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/07/10/suositus-dna-vertailutestin-valinnassa/?lang=fi/comment-page-1/#comment-184&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Heikki</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 26 Jul 2010 14:40:10 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=661#comment-184</guid>
		<description>DNA analyyseihin sisältyy eräs riski.  DNA analyysit joko vahvistavat tai kumoavat dokumenttien kuten kirkonkirjojen tiedot.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>DNA analyyseihin sisältyy eräs riski.  DNA analyysit joko vahvistavat tai kumoavat dokumenttien kuten kirkonkirjojen tiedot.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Heikki on kommentoinut artikkelia Y-DNA FamilytreeDNA:n FAQ-kysymykset ja -vastaukset suomeksi</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/06/30/y-dna-familytreednan-faq-kysymykset-ja-vastaukset-suomeksi/?lang=fi/comment-page-1/#comment-180&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Heikki</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 22 Jul 2010 18:55:21 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=652#comment-180</guid>
		<description>33. Mitä Y-kromosomin DNA:n fylogeneettistä  nimityssysteemiä (nomenklatuuria) Family Tree DNA käyttää?

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta kunkin haploryhmän haplotyypeistä voidaan rakentaa yksiselitteinen sukupuu. Haploryhmien (SNP) sukupuu on jo hyvin pitkälle rakennettukin. Haploryhmien sukupuun päivitystä hoitaa vapaaehtoisten asianharrastajien voimin International Society of Genetic Genealogy ISOGG.
Haploryhmien nimistöä eli nomenklatuuraa on rukattu muutaman kerran, mikä onkin aiheuttanut paljon hämmennystä. Nykyinen haploryhmä I1d oli aikaisemmin I1a. Sukupuun rakentaminen haplotyyppien (STR) osalta ei vielä ole riittävä toimenpide, lisäksi jokainen 67 markkerin haplotyyppi (tai jopa pitempi markkerijono) pitää nimetä, pitää laskea ja määritellä sen ikä sekä määritellä sen todennäköinen syntymäpaikka. Lopuksi kansainvälisen yhteisön olisi saavutettava kaikesta tästä riittävä konsensus. Toistaiseksi mikään kansainvälinen taho ei ole ottanut hoitaakseen haplotyyppien virallisen sukupuun rakentamista ja päivittämistä. Haasteita siis riittää nuorella tieteen haaralla sekä kansainvälisellä yhteisöllä jatkossakin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>33. Mitä Y-kromosomin DNA:n fylogeneettistä  nimityssysteemiä (nomenklatuuria) Family Tree DNA käyttää?</p>
<p>Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta kunkin haploryhmän haplotyypeistä voidaan rakentaa yksiselitteinen sukupuu. Haploryhmien (SNP) sukupuu on jo hyvin pitkälle rakennettukin. Haploryhmien sukupuun päivitystä hoitaa vapaaehtoisten asianharrastajien voimin International Society of Genetic Genealogy ISOGG.<br />
Haploryhmien nimistöä eli nomenklatuuraa on rukattu muutaman kerran, mikä onkin aiheuttanut paljon hämmennystä. Nykyinen haploryhmä I1d oli aikaisemmin I1a. Sukupuun rakentaminen haplotyyppien (STR) osalta ei vielä ole riittävä toimenpide, lisäksi jokainen 67 markkerin haplotyyppi (tai jopa pitempi markkerijono) pitää nimetä, pitää laskea ja määritellä sen ikä sekä määritellä sen todennäköinen syntymäpaikka. Lopuksi kansainvälisen yhteisön olisi saavutettava kaikesta tästä riittävä konsensus. Toistaiseksi mikään kansainvälinen taho ei ole ottanut hoitaakseen haplotyyppien virallisen sukupuun rakentamista ja päivittämistä. Haasteita siis riittää nuorella tieteen haaralla sekä kansainvälisellä yhteisöllä jatkossakin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Heikki on kommentoinut artikkelia mtDNA FamilytreeDNA:n FAQ-kysymykset ja vastaukset suomeksi</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/06/27/mtdna-familytreednan-faq-kysymykset-ja-vastaukset-suomeksi/?lang=fi/comment-page-1/#comment-179&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Heikki</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 21 Jul 2010 05:13:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=648#comment-179</guid>
		<description>17. Kuinka monen sukupolven päähän DNA-testin tulokset ulottuvat? 

Mutaationopeuksista johdetun teoreettisen laskentakaavan mukaan kahdelta täydelliseltä osumalta (FGS) pitäisi löytyä yhteinen esiäiti Essi 90 % todennäköisyydellä 16 sukupolven takaa.  On huomattava, että FTDNA käyttää kaikissa laskelmissaan 25 vuotta yhden sukupolven mittana vaikka se käytännössä on n. 35 vuotta. Yhteinen esiäiti Essi siis pitäisi löytyä (16 x 25 vuotta) n. 400 vuoden takaa 1600-luvun alkupuolelta.  Empiirinen tutkimus kuitenkin osoittaa em. laskentakaavan olevan hiukan liian optimistisen.  Olen edennyt kahden täydellisen osuman osalta 11 sukupolvea taaksepäin 1600-luvun alkupuolelle, mutta yhteistä esiäiti Essiä ei ole toistaiseksi löytynyt. Virtuaalikartan nuppineulat ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan jokaisen sukupolven osalta ja ne todennäköisesti yhtyvät Kyrönjoen laaksossa. On mahdollista, ettei osumaa voida todentaa dokumenteista. mtDNA analyysien tulokset useimmiten alkavat siitä, mihin dokumentit loppuvat.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>17. Kuinka monen sukupolven päähän DNA-testin tulokset ulottuvat? </p>
<p>Mutaationopeuksista johdetun teoreettisen laskentakaavan mukaan kahdelta täydelliseltä osumalta (FGS) pitäisi löytyä yhteinen esiäiti Essi 90 % todennäköisyydellä 16 sukupolven takaa.  On huomattava, että FTDNA käyttää kaikissa laskelmissaan 25 vuotta yhden sukupolven mittana vaikka se käytännössä on n. 35 vuotta. Yhteinen esiäiti Essi siis pitäisi löytyä (16 x 25 vuotta) n. 400 vuoden takaa 1600-luvun alkupuolelta.  Empiirinen tutkimus kuitenkin osoittaa em. laskentakaavan olevan hiukan liian optimistisen.  Olen edennyt kahden täydellisen osuman osalta 11 sukupolvea taaksepäin 1600-luvun alkupuolelle, mutta yhteistä esiäiti Essiä ei ole toistaiseksi löytynyt. Virtuaalikartan nuppineulat ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan jokaisen sukupolven osalta ja ne todennäköisesti yhtyvät Kyrönjoen laaksossa. On mahdollista, ettei osumaa voida todentaa dokumenteista. mtDNA analyysien tulokset useimmiten alkavat siitä, mihin dokumentit loppuvat.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kalevi Wiik on kommentoinut artikkelia 4 uutta I1d:n suomalais-alahaploryhmää ehdolla:L258,L287,L296,L300 testit tilattavissa 79 dollarilla Advanced tests,SNP:stä, etsien rajoja L287+ ja L258+ suomalais-alahaplotyypille I1d:ssä</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/05/11/suomalaisille-ehka-oma-alahaplotyyppi-i1d-haplossa/?lang=fi/comment-page-1/#comment-134&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Kalevi Wiik</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 12 Jun 2010 16:59:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=618#comment-134</guid>
		<description>Tuli vielä mieleeni korostaa sitä, että sukututkijoille, jotka ovat kiinnostuneet sukujensa viime vuosisatojen kehittymisistä (eivät niinkään ajanlaskua edeltäneiden vuosituhansien aikaisista kehityksistä), FAMILY FINDER on huomattavasti kiinnostavampi kuin Y-DNA ja MTDNA. FAMILY FINDER perustuu autosomisiin kromosomeihin, jotka periytyvät lapselle molemmilta vanhemmilta, kun Y-DNA perustuu vain isältä pojalle perityvästä Y-kromosomista ja MTDNA vain äidiltä lapsille periytyvista mitokondrioista. FAMILY FINDERin autosomiset kromosomit (nrot 1-22) ovat lisäksi sellaisia, että niiden kautta lapsi saa vanhemmiltaan kaikki perintötekijät (esim. ulkomuotonsa ja psyykkiset ominaisuutensa). Y-kromosomin ja mitokondrioiden kautta lapsi ei tällaisia perintötekijöitä saa. Niinpä on oikeastaan väärin ajatella, että samaan Y- tai Mt-haploryhmään kuuluvat ihmiset olisivat ulkonäöltään samanlaisia. Ihminen perii tällaiset ominaisuutensa vain autosomisten kromosomien kautta. Tästäkin syystä siis voidaan katsoa, että FAMILY FINDER on suktutkijalle mielenkiintoisempi kuin Y-DNA tai MTDNA. FAMILY FINDER perustuu kromosomeista otettuun puoleen miljoonaan (!) eri otoskohtaan. Näin suurta aineistoa ei luonnollisestikaan pysty analysoimaan muuten kuin tietokoneen avulla. Vain tietokoneanalyysin avulla voidaan saada selville, kuinka läheisiä tai kaukaisia sukulaisia vertailtavat yksilöt ovat. Kysymys on tällöin lähinnä siitä, kuinka monta kromosomien kohtaa on samoja ja kuinka monta niistä on erilaisia vertailtavien ihmisten välillä. Menetelmän vahvuus on myös se, että sen avulla voidaan vertailla myös ERI sukupuolta olevien ihmisten sukulaisuuden asteita.
Sukututkimusterveisin,
Kalevi Wiik</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tuli vielä mieleeni korostaa sitä, että sukututkijoille, jotka ovat kiinnostuneet sukujensa viime vuosisatojen kehittymisistä (eivät niinkään ajanlaskua edeltäneiden vuosituhansien aikaisista kehityksistä), FAMILY FINDER on huomattavasti kiinnostavampi kuin Y-DNA ja MTDNA. FAMILY FINDER perustuu autosomisiin kromosomeihin, jotka periytyvät lapselle molemmilta vanhemmilta, kun Y-DNA perustuu vain isältä pojalle perityvästä Y-kromosomista ja MTDNA vain äidiltä lapsille periytyvista mitokondrioista. FAMILY FINDERin autosomiset kromosomit (nrot 1-22) ovat lisäksi sellaisia, että niiden kautta lapsi saa vanhemmiltaan kaikki perintötekijät (esim. ulkomuotonsa ja psyykkiset ominaisuutensa). Y-kromosomin ja mitokondrioiden kautta lapsi ei tällaisia perintötekijöitä saa. Niinpä on oikeastaan väärin ajatella, että samaan Y- tai Mt-haploryhmään kuuluvat ihmiset olisivat ulkonäöltään samanlaisia. Ihminen perii tällaiset ominaisuutensa vain autosomisten kromosomien kautta. Tästäkin syystä siis voidaan katsoa, että FAMILY FINDER on suktutkijalle mielenkiintoisempi kuin Y-DNA tai MTDNA. FAMILY FINDER perustuu kromosomeista otettuun puoleen miljoonaan (!) eri otoskohtaan. Näin suurta aineistoa ei luonnollisestikaan pysty analysoimaan muuten kuin tietokoneen avulla. Vain tietokoneanalyysin avulla voidaan saada selville, kuinka läheisiä tai kaukaisia sukulaisia vertailtavat yksilöt ovat. Kysymys on tällöin lähinnä siitä, kuinka monta kromosomien kohtaa on samoja ja kuinka monta niistä on erilaisia vertailtavien ihmisten välillä. Menetelmän vahvuus on myös se, että sen avulla voidaan vertailla myös ERI sukupuolta olevien ihmisten sukulaisuuden asteita.<br />
Sukututkimusterveisin,<br />
Kalevi Wiik</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kalevi Wiik on kommentoinut artikkelia 4 uutta I1d:n suomalais-alahaploryhmää ehdolla:L258,L287,L296,L300 testit tilattavissa 79 dollarilla Advanced tests,SNP:stä, etsien rajoja L287+ ja L258+ suomalais-alahaplotyypille I1d:ssä</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/05/11/suomalaisille-ehka-oma-alahaplotyyppi-i1d-haplossa/?lang=fi/comment-page-1/#comment-133&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Kalevi Wiik</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 12 Jun 2010 09:48:42 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=618#comment-133</guid>
		<description>Olen hiukan huolissani siitä, onko kaikille suomalaisille ei-geneetikko-sukututkijoille selvää, mitä nämä kaikki numerot tarkoittavat. Esimerkiksi L258+ tarkoittaa, että miehen isälinjan Y-kromosomissa on tapahtunut L258-niminen mutaatio, joka on sellaista tyyppiä (SNP-tyyppiä), että siinä Y-kromosomin DNA-tikkaiden jossakin kohdassa (= lokuksessa) on tapahtunut pienan (= emäsparin, joissa emaksinä ovat A, T, C ja G) vaihtuminen toiseen. Nimityksen L258 kirjain L tarkoittaa, että mutaation löytyminen on pyhitetty Leo Little -nimiselle miehelle; numero on juokseva numero. Tämän tyyppiset mutaatiot ovat tyyppiä SNP (= Single Nucleotide Polymorphism eli &quot;yhden pienan vaihtuminen&quot;). Kun on kysymys tällaisesta mutaatiosta, tuloksena olevia miesten ryhmiä nimitetään haploRYHMIKSI. Ehkä tästä syytä otsakkeessa olisi parempi käyttää termiä &quot;alahaploRYHMÄ I1d&quot; kuin &quot;alahaploTYYPPI  I1d&quot;. Sellaiset tapaukset kuin esim. DYS 390=23 viittaavat ns. STR-tyyppisiin mutaaioihin. STR = Short Tandem Repeat eli &quot;lyhyen jakson kertautuminen&quot;. Kysymyksessä on sellainen Y-kromosomissa tavallinen (mutta mitokondrioissa esiintymätön) mutaatio, jossa DNA-tikkaiden jokin piena tai pienajakso kertautuu samanlaisena moneen kertaan. Nimityksen osa DYS 390 osoittaa sen kohdan Y-kromosomia (DNA-tikkaita), joka kertautuu, ja luku (esimerkin 23) osoittaa, kuinka monta kertaa tämä tikkaiden kohta kertautuu. STR-tyyppisten mutaatioiden tuloksena olevia miesten ryhmiä nimitetään haploTYYPEIKSI. SNP-tyyppiset mutaatiot ovat yleensä vanhempia kuin STR-tyyppiset. Nyrkkisääntönä voidaan käyttää sitä, että SNP-tyyppiset mutaatiot ovat tapahtuneet pääsääntöisesti ajanlaskua edeltäneinä vuosituhansina, mutta STR-tyyppiset pääsääntöisesti ajanlaskua seuranneina vuosisatoina.
Ystävällisesti,
Kalevi Wiik
Turku</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Olen hiukan huolissani siitä, onko kaikille suomalaisille ei-geneetikko-sukututkijoille selvää, mitä nämä kaikki numerot tarkoittavat. Esimerkiksi L258+ tarkoittaa, että miehen isälinjan Y-kromosomissa on tapahtunut L258-niminen mutaatio, joka on sellaista tyyppiä (SNP-tyyppiä), että siinä Y-kromosomin DNA-tikkaiden jossakin kohdassa (= lokuksessa) on tapahtunut pienan (= emäsparin, joissa emaksinä ovat A, T, C ja G) vaihtuminen toiseen. Nimityksen L258 kirjain L tarkoittaa, että mutaation löytyminen on pyhitetty Leo Little -nimiselle miehelle; numero on juokseva numero. Tämän tyyppiset mutaatiot ovat tyyppiä SNP (= Single Nucleotide Polymorphism eli &#8220;yhden pienan vaihtuminen&#8221;). Kun on kysymys tällaisesta mutaatiosta, tuloksena olevia miesten ryhmiä nimitetään haploRYHMIKSI. Ehkä tästä syytä otsakkeessa olisi parempi käyttää termiä &#8220;alahaploRYHMÄ I1d&#8221; kuin &#8220;alahaploTYYPPI  I1d&#8221;. Sellaiset tapaukset kuin esim. DYS 390=23 viittaavat ns. STR-tyyppisiin mutaaioihin. STR = Short Tandem Repeat eli &#8220;lyhyen jakson kertautuminen&#8221;. Kysymyksessä on sellainen Y-kromosomissa tavallinen (mutta mitokondrioissa esiintymätön) mutaatio, jossa DNA-tikkaiden jokin piena tai pienajakso kertautuu samanlaisena moneen kertaan. Nimityksen osa DYS 390 osoittaa sen kohdan Y-kromosomia (DNA-tikkaita), joka kertautuu, ja luku (esimerkin 23) osoittaa, kuinka monta kertaa tämä tikkaiden kohta kertautuu. STR-tyyppisten mutaatioiden tuloksena olevia miesten ryhmiä nimitetään haploTYYPEIKSI. SNP-tyyppiset mutaatiot ovat yleensä vanhempia kuin STR-tyyppiset. Nyrkkisääntönä voidaan käyttää sitä, että SNP-tyyppiset mutaatiot ovat tapahtuneet pääsääntöisesti ajanlaskua edeltäneinä vuosituhansina, mutta STR-tyyppiset pääsääntöisesti ajanlaskua seuranneina vuosisatoina.<br />
Ystävällisesti,<br />
Kalevi Wiik<br />
Turku</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>sisu1917 on kommentoinut artikkelia Y-DNA taulukot</title>
		<link>http://fidna.info/wp/y-dna-results/?lang=fi/comment-page-1/#comment-119&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>sisu1917</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 19 May 2010 23:03:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?page_id=44#comment-119</guid>
		<description>The maps for YDNA have been updated.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>The maps for YDNA have been updated.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Lauri on kommentoinut artikkelia Seura 21.1.2010:  Erkki ja jäämies Ötzi DNA-sukulaisia</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/01/21/seura-21-1-2010-erkki-ja-jaamies-otzi-dna-sukulaisia/?lang=fi/comment-page-1/#comment-116&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Lauri</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 11 May 2010 20:20:24 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=368#comment-116</guid>
		<description>Suomi DNA-projektissa vertaillaan Y-DNA:n suorien isälinjojen ja mtDNA:n suorien äitilinjojen perimää, tarkkaan ottaen sitä pientä osaa kokonaisperimästä, joka siirtyy suoraan sukupolvesta toiseen ilman että siihen mitenkään vaikuttaa puolison perimä. Pienet ja mutaatiot erottavat DNA-sukulaiset toisista tutkituista, mutta ovat sopivan harvinaisia, että sukuseuran jäsenet erottuvat erikseen. 

Suomalaisgeneetikot tutkivat eri kohtaa perimästä, sitä perimämassaa, joka sattumanvaraisesti tulee kaikista esivanhemmista.

Koska äitilinjat Suomessa ovat yleiseurooppalaisia, niin kokonaisperimässä suorien isälinjojen tulo 60%:sesti idästä päin jää painoarvoltaan kevyemmäksi, kuin tuo prosenttiluku antaisi odottaa. 
Hollanti on varmaankin yksittäinen heitto, mutta esimerkiksi suomalaisten ulkonäkö, joka on kokonaisperimän tulos, todistaa, että yleiseurooppalaiset äitilinjat ovat voimakkaasti vaikuttamassa suomalaisten kokonaisperimässä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Suomi DNA-projektissa vertaillaan Y-DNA:n suorien isälinjojen ja mtDNA:n suorien äitilinjojen perimää, tarkkaan ottaen sitä pientä osaa kokonaisperimästä, joka siirtyy suoraan sukupolvesta toiseen ilman että siihen mitenkään vaikuttaa puolison perimä. Pienet ja mutaatiot erottavat DNA-sukulaiset toisista tutkituista, mutta ovat sopivan harvinaisia, että sukuseuran jäsenet erottuvat erikseen. </p>
<p>Suomalaisgeneetikot tutkivat eri kohtaa perimästä, sitä perimämassaa, joka sattumanvaraisesti tulee kaikista esivanhemmista.</p>
<p>Koska äitilinjat Suomessa ovat yleiseurooppalaisia, niin kokonaisperimässä suorien isälinjojen tulo 60%:sesti idästä päin jää painoarvoltaan kevyemmäksi, kuin tuo prosenttiluku antaisi odottaa.<br />
Hollanti on varmaankin yksittäinen heitto, mutta esimerkiksi suomalaisten ulkonäkö, joka on kokonaisperimän tulos, todistaa, että yleiseurooppalaiset äitilinjat ovat voimakkaasti vaikuttamassa suomalaisten kokonaisperimässä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Invisible Histories &#187; Blog Archive &#187; Family Finder and the Finland DNA Project on kommentoinut artikkelia Family Finder &#8211; update</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/05/08/family-finder-update/?lang=fi/comment-page-1/#comment-111&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Invisible Histories &#187; Blog Archive &#187; Family Finder and the Finland DNA Project</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 07 May 2010 22:33:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=613#comment-111</guid>
		<description>[...] detailed post on where we are at the moment with Family Finder is now up on our project&#8217;s website.   var a2a_config = a2a_config &#124;&#124; {}; a2a_config.linkname=&quot;Family Finder and the Finland DNA [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[...] detailed post on where we are at the moment with Family Finder is now up on our project&#8217;s website.   var a2a_config = a2a_config || {}; a2a_config.linkname=&quot;Family Finder and the Finland DNA [...]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Lauri on kommentoinut artikkelia 22 autosomaali-kromosomia tunnistaa viidennet serkut, ja asettaa läheisyysjärjestykseen kaukaisempiakin</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/04/21/22-autosomaali-kromosomia-tunnistaa-viidennet-serkut/?lang=fi/comment-page-1/#comment-106&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Lauri</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 29 Apr 2010 18:15:11 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=573#comment-106</guid>
		<description>Family Finder testi ei korvaa eikä täydennä suorien isälinjojen ja suorien äitilinjojen vertailua.

Kokemukset ovat vielä vähäisiä. 
Testiä suositellaan varsinaisesti todistamaan kahden henkilön välillä, 
ovatko he lähisukulaisia aina viidensiin serkkuihin asti, vaikka välissä on sekaisin sekä isiä että äitejä.

Family Finderissa testitulokseksi listautuu kuitenkin muita, kaukaisempia pieneltä osin täsmääviä.
Joskus testi voi ehdottaa niitä läheisemmäksi kuin viidensiksi serkuiksi, vaikka näin läheisiä he eivät ole.
Autosomaalien periytymisen etäisyyden arvioinnissa onkin huomattava merkittävä sattumanvaraisuus.

Toisin on suorien isä- ja äitilinjojen suhteen. Niiden tarkimmalla vertailutasolla ei vielä ole osoitettu, että 
harvoin tapahtuvien pikku mutaatioiden yhdistelmä täsmäisi sattumanvaraisesti. 
Siksi ne ovat todellinen työkalu pitkän aikajänteen sukututkimuksessa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Family Finder testi ei korvaa eikä täydennä suorien isälinjojen ja suorien äitilinjojen vertailua.</p>
<p>Kokemukset ovat vielä vähäisiä.<br />
Testiä suositellaan varsinaisesti todistamaan kahden henkilön välillä,<br />
ovatko he lähisukulaisia aina viidensiin serkkuihin asti, vaikka välissä on sekaisin sekä isiä että äitejä.</p>
<p>Family Finderissa testitulokseksi listautuu kuitenkin muita, kaukaisempia pieneltä osin täsmääviä.<br />
Joskus testi voi ehdottaa niitä läheisemmäksi kuin viidensiksi serkuiksi, vaikka näin läheisiä he eivät ole.<br />
Autosomaalien periytymisen etäisyyden arvioinnissa onkin huomattava merkittävä sattumanvaraisuus.</p>
<p>Toisin on suorien isä- ja äitilinjojen suhteen. Niiden tarkimmalla vertailutasolla ei vielä ole osoitettu, että<br />
harvoin tapahtuvien pikku mutaatioiden yhdistelmä täsmäisi sattumanvaraisesti.<br />
Siksi ne ovat todellinen työkalu pitkän aikajänteen sukututkimuksessa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Sakari on kommentoinut artikkelia 22 autosomaali-kromosomia tunnistaa viidennet serkut, ja asettaa läheisyysjärjestykseen kaukaisempiakin</title>
		<link>http://fidna.info/wp/2010/04/21/22-autosomaali-kromosomia-tunnistaa-viidennet-serkut/?lang=fi/comment-page-1/#comment-104&amp;lang=fi</link>
		<dc:creator>Sakari</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 26 Apr 2010 18:28:06 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://fidna.info/wp/?p=573#comment-104</guid>
		<description>Esivanhemmista? Tuoko yksi ja sama testi tietoa sekä isän että äidin puolelta?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Esivanhemmista? Tuoko yksi ja sama testi tietoa sekä isän että äidin puolelta?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
